Tervetuloa kotiin!Havu oli perjantaina päivän aikana saanut pöydältä jotenkin vedettyä Hetan lonkkapillerit alas. Purkkia oli järsitty sohvalla. Vaikkei tuo myrkyllistä liene (glukosamiinia ja vähän muuta), niin vähän pelotti että mitähän tuosta seuraa. Lääkäriasema oli jo mennyt kiinni, mutta kun koira vaikutti voivan oikein mainiosti ei lähdetty soittelemaan sen enempiä.
Kun kasattiin pillerit tai se mitä niistä oli jäljellä takaisin purkkiin, todettiin että eipä ne kovin hyvin olleet maistuneetkaan. Ilmeisesti Havu oli vaan tykännyt järsiä purkkia ja pillereitä, muttei siitä kyllä paljoa puuttunut. No, jospa Havulle olisi käynyt vastaavasti kun Obelixille, eli loppuelämäksi on suoja nivelvaivoja vastaan!
Tänään käytiin pitkästä aikaa Havun kanssa treenaamassa ihmisten etsimistä, tällä kertaa hakutreenit oli maatilan pihapiirissä.Havu oli tosi hyvin hereillä, se toi kolme "kadonnutta" lapasta, yhdet housut, ja lisäksi löysi maalimiehetkin aivan hyvin. Eli pelko siitä ettei se enää muista mitä piti tehdä osoittautui aivan turhaksi.
Heta ei ollut tänään treeneissä mukana, mutta sai tehdä kunnon lenkin ja nauttia olostaan ihmisten kanssa.
Heta on maailman söpöin sylikoira.
VastaaPoista