Jaahas, vielä kun edellisen vamman rättiä pitäisi kierittää tassuun vajaa viikon verran tulikin sitten jo toinen rätti kierrettäväksi, ainakin hetkeksi.
Eilen lenkin jälkeen kun Havu juoksi pihalla etsimässä köyden pätkää, ihmettelin kun se istuessaan roikotti vasenta etutassua ilmassa. Pienen tutkimuksen jäl
keen selvisi että anturaan oli mennyt orapihlajan piikki. Ei siinä voinut muuta kun tempaista tuo vajaa puolentoista sentin piikki pois, minkä jälkeen verta alkoi tulla aika reilusti. Sillä välin kun etsin betadineä Havu nuoleskeli anturaa, ja kun tulin paikalle lääkintätarpeiden kanssa verenvuoto oli jo lakannut. Eikä alkanut uudestaan edes pienellä puristamisella, joten sai riittää kun pyyhkäisin anturan puhtaaksi.
keen selvisi että anturaan oli mennyt orapihlajan piikki. Ei siinä voinut muuta kun tempaista tuo vajaa puolentoista sentin piikki pois, minkä jälkeen verta alkoi tulla aika reilusti. Sillä välin kun etsin betadineä Havu nuoleskeli anturaa, ja kun tulin paikalle lääkintätarpeiden kanssa verenvuoto oli jo lakannut. Eikä alkanut uudestaan edes pienellä puristamisella, joten sai riittää kun pyyhkäisin anturan puhtaaksi.Kauhea ontuminenhan tuosta seurasi. Lääkäriaseman hoitaja sanoi aamulla että tassua voisi liottaa betadine liuoksessa, mutta tuntuu vähän turhalta kun haava on ollut jo pitkään täysin ummessa. Riskihän on että tuo tulehtuu, pahinta lienee jos sinne jäi jotakin, mutta toivotaan että piikistä puuttuva kärki puuttui jo anturan sisälle mennessä!
No ensi viikonlopun uintia tämä tuskin haitta, eli elätellään toivoa että ainakin sinne päästään ja samalla toivotaan ettei tulisi mitään isompia kierteitä tästä episodista... Nythän etupään paino menee melkein pelkästään tuolle viimeksi loukkaantuneelle jalalle.
Sopu sijaa antaa... Heta lepäsi tuossa vakiopaikallaan rauhassa kun Havu päätti tulla samaan paikkaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti